sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Joulunajan höpöilyt

Joulu oli ja meni porukoilla möllöttäessä. Söin neljä päivää putkeen jouluruokaa neljässä eri paikassa: kotona kaksi päivää putkeen, porukoilla kolmantena ja neljäntenä kävin ensin mutustamassa miehen perheen luona ja sitten vielä mummon luona. Tuli syötyä laatikot, kinkut, kalat, sienisalaatit, sillit, perunat, perunalaatikkoakin mummon luona oli...

Ja tulipa sitä muuten otettua alkoholiakin, kun ruoalla oli punkkua, jälkeen oli jälkiruokaviiniä, kotona oli tullut juotua jo punkkupullo edellisenä ja viikko sitten perjantaina oli miehen kaverin 26v synttärit niin totta kai minut raahattiin baariin. Olisin ollut iloinen jos oltaisiin menty Rocksiin, mutta minut raahattiin Coloon, tuonne kamalaan teiniparatiisiin.Oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, todettiin yhdessä ukon kanssa.
Kymmenen minuuttia oltiin ehkä oltu sisällä, kun joku abiteini jo yrjösi oman pöydän viereen. Kukkahattutäti-mode päälle ja baarimikolle kielimään kuin tuli hännän alla! Portsari käy kyttäämässä, ottaa pari kuvaa ja jää odottelemaan, koska teiniparan kaveri yritti kusettaa, että juoma kaatui lattialle. Niin varmasti, kun pöydällä ei ole yhtään tyhjää lasia eikä pulloa. Meni alle puoli tuntia ja sama tytsi sammui pöytään.
Puol kahdelta illalla synttärisankari oli riidoissa tyttöystävänsä kanssa ja minä jo lopen kyllästynyt siihen teineilyyn. En tiedä miten 26v mies jaksaa juosta juuri ja juuri täysi-ikäisten kanssa samoissa mestoissa. Kyllä, siellä baarimikot osaavat tehdä drinkkejä, mutta hyi kamala sitä musiikkia ja väkeä siellä. Ihan nousee niskavillat vieläkin pystyyn. Never again!

Maailman kaunein joulukuusi. Not.
Tapsana miehen juoppolallikaveri tuli kylään. Eivät olleet nähneet kolmeen vuoteen ja vaikka tyyppi on ihan mukava minua kävi hieman riipomaan se, että piti raahautua silloinkin juomaan. Ja eräällä ei ollut kuin 10€ tilillä niin se meni oman ukon tarjoamiseksi...
Onneksi oli seuraavana aamuna lähtö Mikkeliin, joten koska herra Ammattijuopolta lähti yösija alta, sanoin, että saa tulla meidän keittiöön nukkumaan jos lähdetään aikaisin takaisin. Venähti puoli yhteen, juoppo kuorsasi keittiössä ja mies kuorsasi vieressä ja minä kieriskelin sängyssä hereillä. Sniff.


Mikkelissähän oli tarkoitus hakea vissiin veljen puhelinlasku, mutta arvatkaapa oliko se tullut? Nope.
No, käytiin shoppailemassa eli minä juoksen ja pikkuveli raahautuu perässä. Kävin Stuntmanilla ja voin sanoa, että se oli vähintäänkin mielenkiintoisella sijainnilla tuossa ylläolevassa valkoisessa rakennuksessa. Vieressä oli toinen vielä kauniimpi talonräyhkä.

Pikkuveli oli ostanut itselleen Cupsolo-keittimen niin pitihän sitä keitellä herkkuja. Kaakao-lattea ja tavallista lattea ja cappuccinoa ja muita herkkuja. Juotiin neljän euron edestä namiherkkuja siellä.
Kyyläsin Kekäleen myymälässä Guessin laukkua kieli pitkällä joululahjarahat mielessä, mutta väritys ei ollut maailman paras, eikä hinta varsinkaan, joten jäi ostamatta. Lopulta ostin koko reissulta vain Stuntmanilta ostamani paidan, jonka olisin halunnut ostaa jo Wannabelta kesällä, mutta oli oma koko loppu ja hintakin oli vissiin kalliimpi.

Bestburgerissa oli kuin olikin hyvät hampparit.
Joululahjaksi sain meripihkakorun, suklaata, irtoteetä (ihmiset tuntevat minut, yay!), jonkin hiushäkkyräväkkyrän, jota en ole vielä käyttänyt ja rahaa SSD:n ostamiseen. Löysin jo sen minkä haluan, mutta jotenkin tilaaminen viipyilee, koska ajatus kaiken asentamisesta uudestaan (lue: Simsin asentamisesta uudestaan) ahdistaa ehkä hieman. Toisaalta nopea ja ennen kaikkea toimiva kone houkuttaa vietävästi. Simsiä en varmaan kuitenkaan SSD:lle kehtaa asentaa, vaikka pelaamaan pääsisi huomattavasti nopeammin niiden 10gt:n ladattujen tavaroidenkin kanssa, eikä tarvitsisi odotella 10 minuuttia ennen kuin peli aukeaa.

Collectifilla oli taas -50% viikonloppu, mutta ei onneksi ollut kokoja jäljellä mistään :D Ajattelin hommata Olivia Rougelta pari hametta, mutta en haluaisi ihan 100% puuvillaa, koska se on suht ohutta ja takertuu sukkahousuihin kiinni. Pitäisi olla hyvä alushame käytössä, muttei arkena viitsisi aina petticoatin kanssa porhaltaa, koska silläkin on taipumusta tarttua kiinni sukkahousuihin.

Katsotaan katsotaan mitä tulee ostettua. Jospa kuitenkin ensimmäisenä se SSD-levy.

torstai 19. joulukuuta 2013

Little red dress

Collectifilta tilaamani rytkät saapuivat viimein maanantaina! Olin nukkumassa, luulin että on yö, kun yhtäkkiä ovikello soi. Unenpöpperössä ei käynyt mielessä, että kuriiri se vaan siellä rinkuttelee - ei ennen kuin kuulin luukun kolahtavan ja vessaan mennessä huomasin, että kappas kuppas, postista noutolappunen.

Tänään oli jouluateria Willa Nutussa, joten tottahan toki päätin pistää uuden Regina-mekkoni päälle, kun värikin on ihanan joulunpunainen. Mekko on niin tyköistuva, että piti ostaa eilen hätäpäissään sellaiset kainaloon asti ylettävät vatsaa litistävät pikkuhousut, ettei food babyn ansiosta maha pääse paisumaan :D Kuvat on otettu aterian jälkeen, joten ilmeisesti onnistuin olemaan näyttämätttä raskaana olevalta.

Mekossa on samanlainen boleromallinen yläosa kuin mustassa kellohelma Regina-mekossanikin ja se on oikeastaan muuten sama, mutta malli ja väri vain eri :)
Tilasin Collectifilta myös boleron, neulepaidan, Alice in Wonderland -korun ja mustan Liesel -kellohameen, joka osoittautui liian pieneksi vaikka kokojen väliin putoajille suositeltiin sitä pienempää kokoa, joka oli tässä tapauksessa UK10/S. Muut osuivat päälle kuin toinen nahka paitsi tuo aivan ihana paksua mustaa puuvillakangasta oleva murheenkryynihame. Mietin, että vien sen ompelijalle, jos osaisi jotenkin pelastaa sen leventämällä vyötäröä tai sitten täytyy vain laihduttaa, kun ei enää nämä spankseja kopioivat alkkaritkaan kaikkea pelasta :D

Rakastan tuota käsikorua, mutta nuo kuvat on liian paksuja ja toiselta puolelta valkoisia, joten joko kättä roikottaessa ne näkyvät tai käsi vähänkin pystyssä esim. kirjoittaessa ne ovat nurinpäin ja valkoisia. Uskon silti, että tulen tuota suht paljon käyttämään, koska se sopii varsin hyvin yhteen viikko sitten perjantaina ostamaani H&M:n upeaan petroolinväriseen mekkoon.

H&M:llä yleensä myötäilevät vaatteet ovat tehty suoraan sanottuna perseettömille ihmisille tai ylipäänsä putki-ihmisille, että jos rinnat mahtuu niin vyötärölle jää 10-15 cm ylimääräistä tilaa ja vice versa. Mutta tämä mekko näytti jo rekissä ihanalle ja koska minulla on joku petroolimieltymys ollut viime aikoina niin oli pakko sovittaa ja kappas kun istui kuin toinen nahka! Tämä ei nuole ihoa ihan yhtä hyvin kuin Collectifin punainen mekko, mutta kerrassaan sievä ja aivan ihana kaikinpuolin, eikä vaadi spankseja alle! :D

Henkkamaukalla oli myös kasvonaamioita viimeinkin myös meidän myymälässämme. Olen aina Tampereen H&M:ltä noita hamstrannut, mutta nyt oli tullut kosmetiikkapuoli myös tänne niin arvatkaa kun tosiaan nappasin kuudella eurolla noita mukaan ihan onnessani :D Ostin myös tosiaan Lindexiltä sellaiset hienot mustat bling bling -sukkahousut metsästäessäni joululahjoja (tähän mennessä olen lahjonut vain itseäni) ja ne litistysalkkarit, jotka osoittautuivat oikeasti toimiviksi. En näyttänyt siltä kuin olisin kuudennella kuulla raskaana edes hirveän jouluruoka-ahmimisen jälkeen.

Wonder pants! Actually slims down!

Yllätys oli suuri, kun me työkokeilussa olevat saimme myös ns. "pikkujoulupaketin". En ole koskaan saanut mitään, joten oi riemastusta kun sainkin suklaata, kahvia, jota en juo ja leipää, josta olikin kotona puute ja savulohta, jota rakastan :D Ja ihan ilmatteeks. Kiitos kaunis, NuTu!

Loppuun vielä mielenkiintoinen huomautus. Siinä vaiheessa huomaa olevansa liikkeen vakioasiakas, kun menee kauppaan ja myyjä tulee ensimmäinen minuutin aikana luoksesi mukanaan upea juuri sinun tyylisesi pikkumusta ja sanoo, että se mekko näyttää ihan sinun tyyliseltäsi :D Minulle kävi näin Wannabella, mutta vaikka mekko oli ihana niin ei ehkä näiden ostosten jälkeen enää viitsi ostaa + perseeni ei meinannut mahtua mekkoon. Tosin ehkä ihmealkkareiden kanssa mahtuisikin, koska ei ainakaan tulisi makkaroita ja muita kivoja pikkurullia.

Olen käynyt jouluostoksilla jo muutaman kerran, mutta olen ostanut tavaraa vain itselleni. Ehkä viimein huomenissa tai lauantaina tulisi ostettua myös niille vanhemmille ja kaverille jne. :D
Ostatteko te muut joululahjoja ja onko se teistä hankalaa?

maanantai 2. joulukuuta 2013

Teemonsterin päiväkirja vol. 3

a.ka Varastot täyteen talven varalle!


Minun on jo pitkään pitänyt tehdä postaus teestä, ah, tuosta ihanan monipuolisesta juomasta, jota inhosin 16-vuotiaaksi saakka. Kuvauskeliä ei ole ikävä kyllä ennen tätä aamua ollut ja koska ulkona on aina pimeää, on sisälläkin aina pimeää, eikä erkkikään halua ottaa kuvia keltaisessa valaistuksessa, koska lopputulos on surkea.

Joten aloitetaan!

Inhosin teetä 16-vuotiaaksi saakka. En koskaan tykännyt maustamattomasta mustasta pussiteestä, enkä tykkää vieläkään, mutta kokeilin sitä silti monestikin, koska vaihtoehtoina olivat tasan tee ja kahvi ja kahvia en juo vieläkään. Maistelin teetä hunajalla, maidolla, sokerilla ja taisinpa pari kertaa maistaa kaikella kolmellakin ja surkealtahan sellainen koiranoksennus maistui.
Kun olin 15-16-vuotias ja seurustelin ensimmäisen poikaystäväni kanssa, tutustuin afganistanilaisiin. Mahnaz oli pitkään paras kaverini ja aina kun kävin heillä kylässä (ja kävin usein) jouduin juomaan teetä ja syömään jos jonkinlaista ruokaa. Siitä alkoi pitkä ystävyyteni basmatiriisin kanssa ja lopulta opin tykkäämään myös teestä ja join sitä kotosallakin - aloitin Keisarin Morsiamesta, jota jouduin aina mummon luona lipittämään.

Tutustuin vihreään teehen joskus 19-vuotiaana, kun opiskelin Ikaalisissa. Lipittelin minttuteetä ja sitruunateetä onnessani ja toisinaan myös kaikkea muuta kivaa. Kunnolla hairahduin jos jonkinlaiseen teehen, kun aikani erilaisia pussiteitä juotuani ostelin Herkku-Pekasta aina haudutettua teetä työharjoittelussa ollessani ja sitä kautta tutustuin Aavikkokerma-teehen, joka on edelleen suursuosikkini (eikä se oikeastaan ole edes teetä sen kirjaimellisessa merkityksessä vaan rooibosta, omnomnom). Ostin sitä kotiin ja siitä alkoikin kunnon teehörhöys, koska pian ostin Revontuli-teetä pikkuveljeni innoittamana ja nyt en voi kävellä City-Marketin teehyllyn ohi kurkkaamatta onko sinne tullut uutta irtoteetä.
Nykyään siis juon enimmäkseen irtoteetä.


Kas siinä kokoelmani. Aavikkokerma on ikävä kyllä loppu, mutta Lidlin Strawberry&Cream -pussitee maistuu melkein samalta, joten en ole nähnyt tarpeelliseksi ostaa lisää. Aloittelin Revontuli-Teellä ja perässä tuli Sydämellinen ja sitten Nippon Green, koska kaipasin vihreää teetä. Siitä sitten alkoikin kertyä jos jonkinlaista teetä ja viimeisimpänä ostin Valkoinen Helmi-, Chamraj sitruuna-lime- ja Rauhoittava teet.
Minulla on siis irtoteenä kolme mustaa teetä, neljä vihreää teetä, kolme yrttiteetä (joissa kaikissa on oikeastaan myös vihreää teetä, mutta valtaosa yrttejä) ja kaksi valkoista teetä.

Ja tässä ovat pussiteeni. Lakritsiteetä on kierrossa jo toinen paketti, koska se lämmittää eikä siinä ole kofeiinia. Morello Cherryä menossa jo kolmas paketti, koska toisin kuin ylläolevassa kuvassa oleva kirsikkatee, tämä maistuu sentään oikeasti kirsikalle. Strawberry & Cream maistuu tosiaan Aavikkokermalle, eikä missään näissä kolmessa ole kofeiinia.

Sitten hairahdukset. Lidlissä myytiin Green 4 You -teetä, jota ostin koska olen välillä laiska enkä jaksa sotkea irtoteen kanssa, koska vedän poikkeuksetta röpöjä ohi pussin pöydälle. Ikävä kyllä sisällön neljästä eri teelaadusta minulla oli jo kahta irtoteenä (Nippon Green ja China Green), joten vähän turha ostos, mutta ainakin voin sanoa, että älkää missään nimessä ostako näitä pussissa, koska eivät maistu YHTÄÄN samalle kuin irtoteenä! Maku on valju ja jotenkin vetinen, vaikka liottaisit pussia kymmenen minuuttia.

Toinen hairahdus oli tuo Eldoradon halpistee, jota ostin koska katsoin, että siinä oli kivoja makuja. Pussit ovat pieniä ja teelaatu varmaankin huono, mutta ainakin makuaineita on ruikkastu pussiin rutkasti, sillä nämä sentään maistuvat sille mille pitääkin toisin kuin ylemmäs paketin Lady Green, jossa piti olla vaniljaa ja kirsikkaa mukana, mutta maistuu vain vihreälle teelle.

Sitten sananen teenjuontitavoistani.

Aamuisin juon yleensä mustaa teetä, että päivä lähtee käyntiin, koska mustassa teessä on melkein yhtä paljon (ja joissain tapauksissa enemmänkin) kofeiinia kuin kahvissa.
Päiväsaikaan tasapainotan vatsaa vihreällä teellä ja koska se maistuu hyvälle. Myös iltapäivällä ja alkuillasta juon vihreää teetä, koska siinä on vähän kofeiinia ja se on vatsaystävällistä.
Iltaisin juon joko valkoista teetä (ei kofeiinia ja kaikista terveellisin teelaatu) tai yrttiteetä, esim. rooibos tai tuota lakritsiteetä, koska niissä ei ole kofeiinia ja toisinaan tykkään juoda lämmintä juotavaa iltaisin, koska se rauhoittaa ja tee on minulle vähän niin kuin karkin korvike.

Teeni juon miedolla juoksevalla hunajalla kiitos, mutta hunajan puutteessa menee sokeri. Riippuu teestä, mutta joskus juon vihreää teetä ja lakritsiteetä ilman hunajaa ja sokeria, enkä valkoisen teen sekaan myöskään ainakaan hunajaa sotke, koska se on niin mietoa, että hunaja maistuisi ja peittäisi teen maun alleen.

Loppuun sanottakoon, että viikko ei alkanut hyvin tälläkään kertaa. Lauantaina olin laittanut viestin pikkujoulujen järjestäjälle, etten ole tulossa, mutta kiitos kopiopaperin, joka oli vääntänyt kahdeksikon kakkosen muotoon, viesti eksyi jonnekin aivan muualle ja porukka odotteli minua turhaan. Mietinkin jo vähän, kun ei minkäänlaista kommenttia kuulunut ja oli tänä aamuna porukka aika vaitonaista. Kuka hyvänsä viestin sitten lopulta saikaan niin toivottavasti aiheutti riittävästi hämmennystä :D

Kuvittelin aina olevani selkeä puhuja, mutta en tiedä mistä johtuu etteivät viestit mene perille sen enempää puhelimitse kuin paikan päälläkään. En tiedä kuuntelevatko ihmiset vai kuulevatko he asiat tahallaan väärin - itselläni on ainakin valikoiva kuulo ja suodatan kiinnostamattoman paskan auttamatta matkan varrelle.
Poikaystävällä taasen on tapana suodattaa kaikki muukin luurit korvilla ollessaan, mutta ehkäpä sitä voisi kohta mennä ahdistelemaan miestä ja jallittaa murhemursun paikka sille, koska serkkutyttö tuntuu olevan kunnolla kipeänä. Olisi hyvä, jos olisi edes joku joka kuuntelee ja kuulee, mutta jos ei onnistu niin höpötän sitten torstaina koiralle senkin edestä, kun joudun koiravahtiin porukoiden painuessa Tallinnaan pikkujouluihin.

Tämän päivän fiilikset on kuin olisin Kiinassa Suomen sijaan. "Everything you say can and will be used against you."