lauantai 27. elokuuta 2016

Juliana Dress in Raspberry

Dress: Hell Bunny Juliana in Raspberry
Cardigan: Lindy Bop Hartley
Belt: Collectif Peggie Belt
Petticoat: Sams
Shoes: Lola Ramona

Tällä viikolla kaupungissa on ollut ranskalais-italialaiset markkinat, joilla viimein eilen sään salliessa päästiin käymään. Alunperin tarkoituksena oli käydä torstaina, mutta koska vettä satoi kaatamalla, siirtyi visiitti eiliselle, mikä oli vain hyvä asia, koska sää oli mitä ihanin. Lämmintä oli 19 astetta ja vaikka kuvien aikaan olikin tullut jo vähän pilvisempää, aurinko paistoi oikein lämpimästi.

Päivän asuksi valikoitui tämä uusi, aika pitkälti heräteostoksena hankittu Hell Bunnyn Juliana-mekko. En ole tällaisten miehustojen suuri fani, koska ne on vaikeaa saada istumaan kauniisti, mutta mekon joustava polyesterikangas, lyhyet hihat ja erityisesti tuo kaulus saivat minut viemään tämän kotiin. Väri on oikein kaunis, tummahko vadelmanpunainen, joka sopii loistavasti syksyyn, mutta mikä ettei kesäänkin.
Pidän kovasti tuosta kermanvaalean kauluksen ja vadelmanpunaisen mekon kontrastista, joten yhdistin mekkoon Samsin kermanvalkoisen petticoatin, joka sattui olemaan juuri sen verran helmaa pitempi, että se jäi kivasti vilkkumaan alta. Viime aikoina alushameeni ovat pysyneet visusti piilossa, mutta tämän mekon kanssa tuo tyllin vilkkuminen näyttää melkeinpä paremmalta kuin jos se olisi kokonaan piilossa. Ranskalaiset ja italialaiset markkinamyyjätkin olivat aivan höpönä.
Yläosana oli Lindy Bopin Hartley-neuletakki, jonka on toinen täysihintaisena kyseiseltä merkiltä ostamistani tuotteista. Kaikki muut ovat alennuksesta paitsi Adelene-hame, joka tulee näkymään blogissa piakkoin ja tämä neuletakki, joka oli niin ihana, että se oli vaan pakko saada. Se on vähän velttoa, ohutta neuletta ja vaikka se ei istukaan vyötäisiltä yhtä tyköistuvasti kuin mallikuva antoi ymmärtää, se on oikein mukava neule näille säille. Rakastan tuota sydänkuviointia ja nuo napit ovat erityisen ihanat kullanvärisine reunoineen.
Juliana-mekko on vähän enemmän 40-luvun tyyliä ja vaikka sitä voi käyttää ilmankin tylliä, haluan päästää melkein täyskellon helman oikeuksiinsa. Tuo kangas vaan ei laskeudu ihan niin kauniisti tyllin yllä kuin jämäkämpi puuvilla, mutta se ei myöskään kiipeä kinttuja pitkin ylös ilman tylliä, joten tämä on hyvin monikäyttöinen ja päällä mukava mekko. Hyvä vastine toiselle mekolle, jonka ostin, vaikka se oli hihojen kohdalta erittäin epämukava ja vaatii käyntiä ompelijalle. Hihansuun suurentaminen ei pitäisi kuitenkaan olla suuri ongelma, niin se ei haittaa vaikka kauniista mekosta joutuisi maksamaankin vähän ekstraa. Julianasta sen sijaan sain alennusta ja tämä lähti kotiin 40 eurolla, mikä ei ole yhtään hullumpi hinta näin monikäyttöisestä leningistä.
Ranskalais-italialaisilta markkinoilta tuli ostettua aika paljon tavaraa. Ostin kivan kuppikakkupöytäliinan, limoncello-suklaata, oliiveja, palasen salamia ja fudgea, jonka ranskalainen myyjä muisti minut viime vuodelta ja antoi kaupan päällisiksi ison pussin karkkia. Maistelimme kaikenlaisia oliiveja, juustoja ja salamia ja tänä vuonna päätin olla pihistelemättä ja ostin ranskalaisen crepe-letun, jossa oli täytteenä Calvadosia, karamellikastiketta ja aitoa kermavaahtoa. Ei ollut mitään purkkikermavaahtoa ja Calvadoskin oli 15-vuotiasta laatua, joka maksaisi Suomessa lähemmäs 80 euroa pullo. Sitä sai ihan kunnon lurauksen tuohon letun päälle, että siihen nähden 9 euroa tästä annoksesta ei ollut ollenkaan liikaa.

Olin tosiaan vielä eilen koiravahtina ja vaikka koiraa oli tarkoitus ulkoiluttaa ennen markkinoille lähtöä kunnolla, niin Pöysti oli eri mieltä asiasta. Oli niin ikävä mammaa ja pappaa, ettei pihasta voinut lähteä minnekään, jos ne vaikka sattuisivat tulemaan poissa ollessa takaisin kotiin. Kun koira oli maannut asvaltilla ainakin 20 minuuttia mairittelustani huolimatta, roska-auto toi Pöystiin tilapäistä puhtia ja päästiin etenemään sellaiset 200m, kunnes koira tajusi, että ei perkele, ei ollakaan enää pihassa ja vetäisi mahalleen keskelle pyörätietä. Siinä sitten seisottiin toiset 10 minuuttia ennen kuin sain koiran huiputettua kiertämään toisen parin sadan metrin matkan kotia kohti, jossa jälleen jäätiin mahalleen tien reunalle tuijottamaan kaihoisasti autotietä. Kun viimein päästiin kotiin, niin pettymys oli kamala, kun vanhemmat ei vieläkään olleet kotona.

Ehdin jo miettiä onko koira kipeä, mutta kyllä laiskotuksen erottaa siitä siitä "En halluu!"-ilmeestä, kun se käy protestoivasti mahalleen, ja viimeistään siitä millaisella vauhdilla se juoksee kotia kohti, kun sille viimein antaa periksi. Ei sitä voi vetää väkisinkään asvalttia pitkin mahallaan, joten käveltiin sitten illalla vähän enemmän, kun Pöysti oli päässyt pahimmasta protestistaan (ja pettymyksestä) yli. Veikkaan, että koiran ilo olisi ollut näkemisen arvoinen, kun vanhemmat sitten illalla palasivat viimein reissusta kotiin, mutta olin jo palannut kämpilleni saunomaan, joten se jäi näkemättä.

Suosikkikahvilani Tallikahvila Kinski on tänään viimeistä päivää auki ja vaikka siellä tuli jo eilen käytyä, niin voi olla, että lähden tänäänkin kaupungille vaikka sitten sanomaan vain hyvästit. Kinskistä oli tullut meille sellainen oleskelupaikka, että käytiin siellä ihan muuten vain, vaikka kaupungilla ei olisi ollut mitään asiaa ja monesti varsinkin blogikuvien ottamisen jälkeen. Nyt täytyy etsiä joku muu paikka tai ruveta käymään vaihtelevasti muissa kahviloissa milloin tekee mitäkin mieli. En tiedä jääkö kaupunkiin enää yhtään kahvilaa, joka sallii eläimet, mutta toivottavasti edes joku kahviloista näkee tämän markkinaraon ja koiranomistajat pääsevät vastedeskin käymään kahvilla lemmikkiensä kanssa (ja minä pääsen rapsuttamaan heidän koiriaan).


In English:

This week there was a French-Italian market in town and I bought a lot of goodies: a new tablecloth in cupcake print, fudge, salami and garlic-pepper-olives. I also ate some lovely French crepes with caramel, whip cream and Calvados, and I don't mean any Calvados, but the 15 year old high quality one. It was delicious!

I wore my Hell Bunny Juliana Dress in raspberry, which I bought from a local store a couple weeks earlier. It's not really my style, mainly because of the weird bust, but it's made from a really nice, stretchy polyester fabric and the color is to die for. I love the contrast between the raspberry fabric and cream collar, and decided to go with cream colored accessories, most notably the petticoat. I haven't let my petticoats peek underneath my dresses for some time, but with this it's actually better that it shows a little, because it works so well with the lovely collar and looks like it's part of the dress.

I topped of the outfit with my Hartley cardigan from Lindy Bop. It's the first of the two full priced items I have bought from Lindy Bop and it's well worth the cost. It's nice, lightweight knit fabric and even though it's not as formfitting as the product picture lets you think, it still looks pretty on top of dresses or with skirts (preferably tucked in them). I love the little heart buttons and the golden details on them and the knit also looks like it could be true vintage, even though it's just a reproduction.

Yesterday I was still babysitting our dog and was supposed to take her out for a walk, but she decided otherwise and protested by laying down on the ground for 20 minutes, refusing to leave home in case my parents would come back while she was away. It took 45 minutes to walk ~500 metres and when we finally came back home, she was so disappointed to see it was still empty. She really missed my parents, but they came back home in the evening, so she should be in higher spirits today. Still, our dog has to be the most stubborn creature ever to refuse going out on a walk after being indoors for 14 hours! (She has access to backyard, but didn't want to go there either.) I almost thought she was sick, but then I saw the "I don't want to!"-face she made and gave up, let her pull me back home like a tractor. I wish I had seen her, when my parents came back home - she must have been so happy!

My favorite coffee house is quitting today so I think I'll be going out today too (even though we visited yesterday). It's very windy outside, but I think I won't get conclusion on the matter unless I go say goodbye to the owner. She's been almost like a friend for the last year and even though I know why she needs to quit, it still makes me sad. There won't be any café left that allows pets, so I hope some of the local coffee houses will take advantage of the situation and cater to the needs of pet owners as well, otherwise I have no place to go pet other people's dogs.

torstai 25. elokuuta 2016

Oli hepokatti saunalla poikittain

Nyt on kesän viimeinen mökkireissu tehty, lähdin tiistaina iltapäivällä vähän ekstemporeella veljen seuraksi mökille puolukoita keräämään. Mietin olisinko löytänyt sieniäkin, mutta kantarellit oli jo kuolleet ja ei ole vielä suppilovahveroaika, joten voi olla että vaikka kesä alkaakin olla ohi, tulee käytyä mökillä myös syksyllä. Puolukoita tuli kerättyä enemmän kuin tarpeeksi, eikä ainakaan pariin kuukauteen edes kannata haaveilla työntävänsä pakastimeen yhtään mitään niiden kaveriksi. Rohmulla sai verrattain nopeasti pienen sankon täyteen samaan aikaan, kun koira kaivoi sammalikossa olevaa koloa.
Kutsun tätä tyyliä mökkijuntiksi, ihan kaikella rakkaudella. Tuli puolukkametsässä ihan perhanan kuuma, mutta koska siellä missä keräsin puolukkaa, on perhanasti hirvikärpäsiä, oli pakko käyttää takkia. Hirvikärpäset jätti kyllä rauhaan päiväsaikaan, mutta illalla ei olisi takistakaan paljon ollut hyötyä, kun koiran kanssa lenkillä hirvikärpänen lensi heti ensimmäisenä silmään ja takertui kiinni ripsiin. Ne pirulaiset ovat sen verran sinnikkäitä, että vaikka ne murskaisi, niin vielä jalat vipattavat ja pitikin tarkastaa hiukset iltalenkin jälkeen aika tarkkaan pikkuriiviöiden varalta.

Saunasta pääsin myös uimaan kesän viimeistä kertaa. Puolukkavarastojen täydentämisen ohella se oli suurin syy, miksi hinguin mökille keskellä viikkoa (sen lisäksi että naapuri mekkaloi taas). Tuntui siltä, ettei tänä(kään) kesänä tullut uitua tarpeeksi, mutta pulahdin sitten saunasta illan pimeydessä täysin tyyneen järveen uimaan peräti kolmesti, joten nyt olen ihan tyytyväinen.
Saunan kuistilla vaani tällainen yllätys, ihan ihkaoikea hepokatti. Tällä kertaa en juurikaan ottanut mökillä kuvia, koska puolet ajasta siivosin noita perhanan puolukoita, joten käytin sitten edes tämän tilaisuuden hyväksi ja räpsäisin muutaman kuvan öttiäisestä, kun se niin kiltisti pysyi paikallaan. Kittiputkella piti mennä sen verran lähelle, että jälkikäteen pohdin, että hepokatti-parka varmaan sokaistui salamavalosta, eikä sen takia liikkunut minnekään :D Veli sanoi, että nämä ovat muutenkin leppoisia otuksia ja näitä kuvia katsoessa kävi sääliksi, kun huomattiin, että sillähän on vielä etujalkakin poikki.

Lapsena tuli nähtyä paljon isompiakin hepokatteja kuin tämä suunnilleen viiden sentin yksilö, mutta näin aikuisena tämmöinenkin aiheutti aluksi kauhunsekaisia kiljahduksia ennen kuin kuvaajan vaistot iskivät ja piti päästä mahdollisimman lähelle ottamaan kuvia. Sen jälkeen pelastin saunan portaille majoittuneen öttiäisen työntämällä sen puukapulan avulla sivummalle, josta se toivon mukaan pelasti itsensä muualle.
Koira hölmöili taas vaihteeksi ja iltalenkin jälkeen yhä vapaalla jalalla ollessaan louskutti varmaan kahdesta kolmeen tuntia jossain päin metsää pimeydessä, eikä totellut minkään sortin kutsuja. Veli joutui tööttäämään auton torvella ennen kuin se hölmö piski jolkotteli takaisin pihaan ja sisälle nukkumaan.

Olen nyt eilisestä lähtien ollut porukoilla koiravahtina vanhempien ollessa reissussa ja on kyllä outoa viettää (yksin) öitä lapsuudenkodissa. Toki olen ollut joka vuosi jouluna vanhemmilla yötä, mutta nyt olen täällä yksinäni pitkälti samaan tapaan kuin teininä kesällä vanhempien ollessa mökillä. Silloin ei ollut koiraa, joka tulee aamulla herättämään vain mennäkseen itse takaisin nukkumaan, mutta ei minulla tainnut silloin olla omaa konettakaan. Mietinkin että mihinhän minä olen kaiken aikani käyttänyt silloin kun asuin vielä kotona ja olin yksinäni täällä muiden ollessa mökillä, kun nyt tuntuu siltä, että on vaikea keksiä tekemistä. Koneellakaan ei koko aikaa viitsisi istua, vaikka otinkin koneen mukaan. Illalla ja yöllä on omituisen hiljaista, vaikka kaipa minun pitäisi olla iloinen siitä, etttä täällä ei ainakaan naapurit meukkaa, jos ei lasketa naapurin kissaa, jolla oli eilen illalla jonkinlainen reviirisota menossa takapihalla. Ihmettelin mistä kuuluu julmetonta volinaa, kun huomasin jonkin tuntemattoman valkoisen katin ilmestyneen toiselle puolelle pihaa ja toisella puolella volisi meidän naapurin katti tassu koholla jähmettyneenä. Aluksi luulin, että naapurin katti se vonkuu minulta taas rapsutuksia niin kuin sillä on tapana tehdä (alkaa naukua jossakin oven tai ikkunan lähistöllä ääneni kuullessaan), mutta siinä se taisi uhitella toisen katin kanssa pitkälti samaan tapaan kuin tässä videossa. Oli muuten komean matala volina ja vaikka siinä tuijotettiin mukavat puoli tuntia pihan eri puolilta, lopulta molemmat kissat lähtivät jatkamaan matkaansa samaan suuntaan. Kiitin onneani, ettei koira herännyt ja alkanut rähjäämään, mutta tottahan se on että jos tuo takapiha on jonkun reviiriä, niin se kuuluu Pöystille.

Vielä huominen olisi tarkoitus viettää koiran kanssa, mutta illaksi haluaisin jo kotiin saunomaan. Kyllä se oma peti on paras peti, vaikka patja olisikin jo luttaantunut ja vieressä kuorsaava mies yrittää änkeä kyynärpäällään minun puolelleni. Tarkoituksena olisi myös päiväsaikaan käydä ranskalais-italiaisilla markkinoilla maistelemassa ylihintaisia juustoja ja oliiveja ja kuka ties sitä tulisi taas ostettua vielä kalliimpaa toffeeta. Näissä erikoistoreissa on hyvä se, että vaikka ei ostaisi mitään, on kuitenkin mahdollisuus saada jotain, mitä ei yleensä saa. Ehkä sen takia niistä on joskus valmis maksamaankin vähän enemmän.¨

Viihdyttekö te mökillä vielä syksymmälläkin vai riittääkö kerta kesässä? (Jos sitäkään.)


In English:

On Tuesday I decided to take a trip to our summer cottage, for the last time this summer (but maybe I'll visit later in the autumn). I went to pick up cranberries and got more than enough of them - it took forever to clean them all. I also wanted to pick mushrooms, but the ones I wanted weren't available and the rest had gone bad already.

One of the reasons I really wanted to go to our summer cottage was to have a one last chance of swimming and I did, three times from the sauna, while our dog was out in the woods barking at some animals. She literally barked for hours until my brother honked the car horn and she finally snapped out of it and came back to sleep.

I also took some photos of a katydid/bush-cricket which had decided that it the front porch of our sauna is a good place to rest. It's been ages since I've seen bush-crickets and even though this one was quite small (4-5cm), some of them have been huge and it's not just because I was very small myself back then, but I mean there are some very big ones out there.

I don't like insects at all, but I felt pity for this one, because I probably blinded it with my flash and then pushed it out of the way so we could bathe without stepping on it. When I looked at these photos I also noticed one of its legs is broken on top of that.

I've been babysitting our dog since yesterday and will need to stay at my parents' house until tomorrow. It's weird having to stay in my childhood home and even though I usually stay the night during Christmas, it's just me and the dog now that my parents are away on a trip. It's so silent that I miss home (not the noisy neighbor though!) and my snoring boyfriend, and even the too soft bed that isn't supportive in any way anymore. Still, it's my bed.

Tomorrow we're supposed to go the French-Italian market that is visiting town and even though everything is probably way overpriced, it's still good to have a chance to buy something you normally can't get here. I love those cheeses and olives and could use some fudge as well.

Do you have summer homes/summer cottages you like to visit every year? Do you visit them only in the summer or would you consider going there later in the autumn as well?

lauantai 20. elokuuta 2016

Navy Bardot, Pink Flamingo

Eilen oli mukavan kesäinen päivä ja poikaystävä yllätti haluamalla lähteä käymään kaupungilla. Päivän asuksi valikoituivat pinkit Deadly Damesin caprit ja Hell Bunnyn navynsininen Bardot-toppi, jonka ostin aiemmin kesällä wannabelta samaan aikaan punaisten Tina caprien kanssa. Vaikka se ei ole aiemmin blogiin päässyt, on se ollut kovassa käytössä arkena.

Pidän aika paljon kaikista merimiestyylisistä asuista ja vaikka yleensä yhdistän navynsinisen joko valkoiseen tai punaiseen, niin se toimii aika hyvin myös pinkin kanssa. Täytyy harrastaa tätä väriyhdistelmää enemmän, koska molemmat ovat suosikkivärejäni.
Top: Bardot top by Hell Bunny
Cardigan: Collectif
Capri pants: Deadly Dames
Belt: from a Hell Bunny dress
Scarf: Vivien of Holloway
Shoes: City-Market

Lupailin aiemmin laittavani hiukset seuraaviin (suunniteltuihin) asukuviin jotenkin nätisti, mutta yleensä lähtö tulee niin rakettina, että hyvä jos ehtii meikata. Meillä oli miehen kanssa tosiaan tarkoitus käydä vain Mustanvirran panimolla juomassa yhdet St. Olafit, joten ajattelin että käytetään tilaisuus hyödyksi ja otetaan päivänasukuvat. Tukka jäi letille, jonka somistin tuolla Vivien of Hollowaylta tilatulla huivilla, jonka ostin tämän mekon kaveriksi, mutta jota en ollut vielä käyttänyt. Se on ehkä vähän turhan jämäkkää kangasta, mutta pehmenee varmaan käytössä hyväksi.

Kävi sitten myös niin, että koska panimobaari ei ollut auki, yhdestä oluesta tuli terassikierros. (Se on aina viisasta, kun rahat on tiukilla.) Valosta Hospitziin ja Sillansuuhun, jossa syötiinkin ja paluumatkalla oli Mustanvirran panimobaarikin auennut, niin käytiin sitten siinäkin. Yhdestä oluesta tulikin neljä drinkkiä, pari siideriä ja se yksi St.Olaf-olut sitten ihan viimeisenä kaiken muun jälkeen. Kyllähän siinä jo vähän pärisi, kun kotia asti päästiin. Seitsemältä oli sauna ja jos saunan jälkeen ramasee aina muutenkin, niin voitte kuvitella että eilen ramasi vielä vähän enemmän. Poikaystävä kuorsasi yöllä kuin tukkimies.
Minulla on näitä samanmallisia Hell Bunnyn toppeja useampiakin ja kaikissa on vähän erilainen istuvuus. Cilla-toppeja minulla on koossa XS ja mustavalkopilkullinen versio löytyy myös koossa S, koska poikaystäväni hommasi minulle sen joululahjaksi tietämättä, että omistin saman topin jo eri koossa. Tämä Bardot-toppi on samaa mallia kuin Cilla (ja Hannah) ja tämän ostin koossa S, koska kangas on ehkä aavistuksen napakampaa ja ryhdikkäämpää kuin erinimisissä sisarissaan. Olin kokeillut tätä myös mustana, mutta koska minulla on mustia yläosia, ostin tämän mieluummin sinisenä, koska minulla ei vielä ollut yksiväristä sinistä toppia.

Mallihan näissä on sellainen, että kannattaa valita oikea koko vyötärön perusteella (paitsi jos sattuu olemaan tosi paksut käsivarret), koska tuon solmittavan rintamuksen ansiosta nämä sopivat hyvin erikokoisille rinnoille. Riippuu tietty myös käyttötarkoituksesta minkä koon valitsee: niitä XS-kokoisia toppejani voi käyttää myös housujen päällä, koska ne istuvat vyötäröltä tiukemmin, mutta väljempi S-koko on parempi sullottuna korkeavyötäröisen hameen sisään.
Muista asioista sen verran, että jouduin taas ilmoittamaan naapurista isännöitsijälle, koska kyseisen henkilön mielestä on ilmeisesti ok mekastaa arkiyönä kolmen aikaan niin, että siihen herää ja huutaa sen jälkeen vielä kovempaa, kun olen koputtanut lattiaan merkiksi siitä, että meteli on liian kovaa. Keskiviikkoyönä sama naapuri kälätti taas, en tiedä oliko tahallista vai tahatonta, mutta pitäisi ymmärtää, että vanhoissa taloissa ei voi puhua yöllä yhtä kovaan ääneen kuin päivällä, koska jos se kuuluu naapuriin päivälläkin, niin voitte kuvitella miten kovaa se kuuluu naapuriin yöllä, kun on hiljaista.

Ilmoitin tosiaan isännöitsijälle, joka sanoi ilmoittavansa kyseisen henkilön vuokranantajalle asiasta. Saa nähdä tuleeko täällä hiljaista pidemmäksikin aikaa kuin kuukaudeksi, koska tähän mennessä pisin aika hiljaisuutta on ollut aika pitkälti 3-4 viikkoa, josta ajasta naapuri ei ilmeisesti ollut kotona puoliakaan. Sen nimittäin kuulee päivälläkin, kun tämä kaveri on kotona ja loput ajasta haistaa, kun tupakansavut tulee ikkunasta sisään.

Toivottavasti tässä tulisi nyt oikeasti rauhallista, poikaystävä saattaa nimittäin päästä töihin, jolloin sen yön hiljaisen ajan voisi tosiaan käyttää nukkumiseen, eikä luutunvarren vieressä vahtimiseen.

P.S. Jos joku miettii otsikkoa, niin se tosiaan tulee siitä, kun poikaystävä tuon ensimmäisen kuvan posen nähdessään kysyi leikinkö flamingoa. Olisipa ollut flamingo-rintakoru, niin asu olisi ollut täydellinen, koska kyllähän noista capreista tulee vähän flamingot mieleen.


In English:

Yesterday we enjoyed some nice summery weather and my boyfriend suggested we should go out to town for a beer. I had him take my outfit photos, since although I've worn this Bardot top by Hell Bunny quite a lot, I didn't have any photos of it yet.

The Bardot top is the same cut as my Cilla tops, but it isn't quite as big so I took my regular size S. My Cilla tops are mostly XS, but the black and white one I also have in S (my boyfriend gave it to me as a Christmas present last year). It's a bit large on my waist to wear untucked, but this Bardot top fits just fine as it is. I love the color and although I initially didn't like the tie at the front, it's actually very nice and makes the top suitable for girls of all bust sizes.

I aimed for a nautical look with this outfit and although I usually wear white or red clothing with navy blue, I think pink suits just as well. I really love pink and navy, so I'll have to wear them together more often.

Well, as I said we were supposed to go out for one beer, but ended up drinking a lot more. I had 4 drinks, 2 ciders and finally that one beer we were initially supposed to go drink. It was really nice and sunny so it's alright as long as I don't go check my bank account...

Lastly I had to go complain to the deputy landlord about our neighbor again, who still thinks it's ok to talk loudly at 3am in a Monday morning and get even louder after I've complained about it by hitting on the floor. Wednesday night same thing occurred and I totally lost it and wrote a novel to out deputy landlord, who promised to contact the landlord about this. I hope it works, because it seems that our neighbor simply doesn't understand that you can't yell, sing or whistle loudly in the night. If I can hear it during the day, imagine how much it bothers in the night, when it's supposed to be silent.

P.S. If you were wondering about the heading, it's because my boyfriend asked if I was trying to be a flamingo in the first photo. I admit that due to my capri pants I do resemble one. I wish I had a flamingo brooch, it would have made the outfit perfect!

tiistai 16. elokuuta 2016

Parker

Ei sitä päästykään kuin elokuun puoleen väliin saakka, kun tuli se syksyfiilis. Ulkona on 12 astetta lämmintä, vettä sataa kaatamalla ja syön itse tehtyä vispipuuroa. Eilen lenkillä käydessä joku ajoi pyörällä ohi paksussa hupparissa ja farkkutakissa, kun itse kuljin capreissa ja t-paidassa. Lämmintä oli 21 astetta, mutta jostain syystä se ei kai tunnu ihmisistä enää yhtään niin lämpimältä kuin toukokuussa.

Uimaankaan en ole vaihtelevan sään vuoksi päässyt, joten alkaa vakavasti tuntua siltä, että kesä oli ja meni. Olisin vielä halunnut käydä uimassa jossakin muuallakin kuin mökillä, mutta jos edes pääsisi mökille uimaan, niin olen vielä tyytyväinen.
Kuten olen maininnut ennenkin, pidän syksystä ja tänä kesänä olen hamstrannut poikkeuksellisen paljon syksy- ja talvivaatteita alennusmyynneistä. Miellän kaikki murretut värit, tummat sävyt ja tietynlaiset kankaat syksyyn, joten kun näin nämä Hell Bunnyn Parker Cigarette-housut, ajattelin, että näistähän saa hyvät syksyhousut. Olen aina pitänyt tuosta kananjalka/koiranhammas-tyylisestä printistä ja näissä oli materiaalikin mukavan pehmeää ja lämmintä syksysäille.

Sitten taas tosi asiassa nämä eivät ole housut vaan enemmänkin caprit (cigarette trousers). Suomen syksyssä ei tällaisissa housuissa kuljeta, mutta koska todella, todella pidin näistä housuista, minun piti saada nämä siitä huolimatta, että nämä kategorioituvat syksyvaatteiden sijaan kevät-kesäakselille.
Housut ovat 63% polyesteriä, 34% viskoosia ja 3% elastaania, mutta joustoa näissä ei ole nimeksikään. Vyötärö on melko napakka, mutta leikkauksessa oli onneksi tilaa paksummillekin reisille, joten mahduin normaalikokooni S. Pidän näistä erittäin paljon ja materiaali oli tosiaan sen verran ihanaa, että ostin hameen samassa printissä niille syksykeleille. Otaksuisin sen näyttävän oikein kivalta saumasukkien ja jonkun mukavan neuleen kanssa.
Yhdistin tällä kertaa housuihin Bannedin vadelmanpunaisen neuletakin, (joka on näkynyt täälläkin) koska totesin, että ensisijaisesta vaihtoehdostani näkyi edelleenkin läpi. Tämä neuletakki on vähän väljä, mutta värimaailmaltaan sopii hyvin yksiin näiden housujen kanssa. Tällaiset loppukesän ja alkusyksyn vaihteen säät ovat täydellisiä kokonaisten asukokonaisuuksien luomiseen, jolloin ei tarvitse jättää neuletakkia pois, kun on lämmin ilmankin ja voi käyttää niitä saumasukkiakin, jos ei sattuisi repimään niitä ekalla yrityksellä rikki. Tai jos astuisi talosta ulos muuallekin kuin lähikauppaan.

Viime päivät olen viettänyt aika pitkälti kotona, lukuun ottamatta lauantaita, jolloin paisteltiin veljen luona kesäkurpitsamuffinsseja. Hyviä tuli ja lintukin yritti päästä apajille, se juonikas otus. Ostin Muumien minttusuklaakahvia, jonka kanssa voisi kohta herkutella, ja karkkiakin on tullut syötyä liikaa.

Vaalensin eilen viimein hiusten tyvikasvun, että seuraavissa asukuvissa hiukseni näyttävät ehkä vähän siivommilta. Tummassa juurikasvussa on se huono puoli, että se saa hiukset näyttämään helposti likaisilta silloinkin kun ne ovat puhtaat, kun se tumma osa pilkottaa vaalean välistä. Jätin näissä kuvissa tukan tarkoituksella luonnontilaan, koska asukokonaisuuden oli tarkoituskin olla rento, mutta seuraavissa kuvissa sitten joskus kun sää sallii, olisi tarkoituksena saada aikaan tyyliin sopivampi kampaus. Asukin on juonittu jo etukäteen, mutta sääennustuksen näyttäessä pelkkää vesisadetta, voi kestää ennen kuin pääsen oikeasti toteuttamaan suunnitelmani.

Joko te odotatte syksyä vai toivotteko, että kesää olisi vielä jäljellä? (Tässä vaiheessa jokainen voi hankkia itselleen Mamban biisistä korvamadon, olkaa hyvä.)


In English:

I've been resisting the feeling of autumn coming, but I can't do that anymore. It's raining, it's cold and I'm eating some homemade cranberry porridge. Yesterday when it was still warm, someone wore a denim jacket over a very warm looking hoodie, whereas I was out in capri pants and a short sleeved t-shirt. People really think it's autumn, when I would like to think not quite yet.

As I have mentioned previously, I do love autumn and this summer I've bought basically only autumn/winter clothing aside from a couple of dresses. These Parker Cigarette Trousers by Hell Bunny are my most recent purchase and I bought them thinking about nice autumn days. Well, as you can see, these are more like capri pants on me and therefore not suitable for Finnish autumn, but I love them anyway. I also bought a skirt in the same print for autumn so I'm not missing out on that part anyway.

There trousers are 63% polyester, 34% viscose and 3% spandex, but have rarely any stretch. The waist is a tight fit, but the legs are roomy enough to accommodate ladies with bigger thighs like me, so I can wear my regular size S in these. The fabric is a nice and warm, soft dogtooth style print, which I really like and the length would probably be ok for people shorter than me or for those living in warmer climates.

I wore my Banned sweater with the trousers since my first option was (still) too see-through for me to wear, and I think it worked out fine despite it being a bit too roomy for me. I kept the outfit very casual and let my hair be in its natural state, but next time I will try to curl them to look more era appropriate.

Are you waiting for autumn to arrive or hoping there would still be some summer left?

torstai 11. elokuuta 2016

Windy Winifred

Viime päivinä on ollut erittäin tuulista, mutta kun sää on muuten hyvä ja edes puoliksi aurinkoinen, sitä on päästävä ottamaan blogikuvia. Tukka ei lähtenyt tuulen mukana, mutta kampauksesta tuli 8m/s tuulessa melko... erikoinen. Puolet tukasta suoristui ja lopusta tuli lammaskäkkärää, mutta ei anneta asian haitata, vaan esitellään yksi Collectifin aleostoksistani: pitkään himoittu punainen Winifred-hame.
Shoes: Lola Ramona
Brooch: TopVintage

Yleensä minulla on tapana ostaa himoitsemani tuote aika pitkälti heti, kun rahatilanne sallii, mutta tämä Winifred on poikkeus. Kuolasin tätä hametta jo viime syksynä, kun tämä ilmestyi Collectifin sivuille ja vaikka minulla oli monta tilaisuutta ostaa tämä, joko tätä ei ollut varastossa tai taktisesti unohdin. Ainakin kerran tilasin Collectifilta pelkkiä aletuotteita ja unohdin tämän olemassaolon ja TopVintagelta en viitsinyt ostaa, koska se oli siellä kalliimpi.

Huomasin tämän hameen olevan alennuskorissa jo ennen Collectifin vuotuisia -50% alennuksia ja juonittelin jo, että ostan tämän kanssa myös ne viime vuonna missatut punaiset bikinitkin, jotka jätin sillä ajatuksella ostamatta, että ei elokuussa tule kuitenkaan uitua. Ei käynyt mielessä, että on se kesä seuraavanakin vuonna, mutta tänä vuonna en tehnyt sitä virhettä ja ostin ne bikinit tämän hameen kanssa ja totesin, että yläosa on tehty D+ kupille jopa UK10 koossa. Ei jatkoon. Halukkaat ostajat saa ilmoittautua.

Tämä hame sen sijaan tosiaan oli jo valmiiksi alennuksessa ja kun tästäkin sai vielä -50% alennusta, ei tälle jäänyt hintaa kuin vajaa 10 £. Erittäin edullisesti hame, jota olin tosiaan melkein vuoden ajan kytännyt ja vollannutkin, kun aina unohdin tai missasin tilaisuuteni.
Winifred on suosikkimateriaaliani bengaliinia ja vaikka se on aika armoton muhkuroille, niin ei sentään ihan niin ohutta materiaalia kuin navynsininen Regina-mekkoni, jota on tullut aika vähän käytettyä juuri sen takia, että mekko on niin ohutta kangasta. Huomasin myös, että joko ahterini on kohdannut painovoiman lait ja pudonnut reippaasti alaspäin tai sitten sitä ei talvella paksujen sukkahousujen kanssa huomaa, mutta Regina-kynämekoissa halkio ylettää melkein persvakoon saakka. (Ja minä kävin töissä niissä mekoissa!)

Yhtenä päivänä aioin lähteä kaupungilla fabulöösisti pinkissä Regina-mekossani, joka olisi värinsä puolesta täydellinen kesämekko tällaiselle feikkiblondille, mutta kun puin sen päälleni, totesin, että olisin yhtä hyvin voinut lähteä liikkeelle perse paljaana - kumartuessa näkyi alushousut halkion välistä.

En ymmärrä miksi Collectifin bengaliinimekoissa ja hameissa täytyy olla halkio, puhumattakaan pyllyä hivelevän korkeasta halkiosta, koska Winifred on malliesimerkki siitä, ettei sitä tarvitse yhtään mihinkään. Pakko silti myöntää, että jos tässä ei olisi tuota merenneitohelmaa, niin pyöräilystä saisi vain haaveilla. Merenneitohelma onkin tämän hameen parhaita puolia: se on imarteleva ja korostaa kurveja, mutta totta puhuen tämäkin hame on makuuni vähän lyhyt. Tämä olisi imartelevampi, jos merenneitohelma alkaisi alempaa, jostakin vähän polven yläpuolelta puolen reiden sijaan, mutta sitten tällä ei voisi pyöräillä ja pyöräilevänä naisena arvostan liikkuvuutta.

Ja kyllä. Pyöräilin tässä asussa kaupunkiin.

Collectifin sivuilla suositellaan ottamaan Winifred-hameesta suurempi koko, koska se on kapeaksi leikattua mallia erityisesti vyötäröltä, mutta minä otin oman kokoni (UK10) ja se istuu hyvin. Toki, jos en käyttäisi alla waist cincheria siloittelemassa siluettia, tämä voisi upota mukavasti vatsamakkaroihin, mutta sanoisin siltä, että tämä vastaa hyvin kokoaan ja että myös vyötärönauha joustaa. Mukavuudenhaluiset ihmiset haluavat ehkä ottaa sen isomman koon, mutta kurveja havittelevat oman kokonsa.
Näiden kuvien aikaan kävin veljen kanssa taustalla näkyvän Wanhan Aseman käsityökaupassa ja Butik-luonnonkosmetiikkakaupassa. Pidän hirveästi näistä pikkuputiikeista niiden tarjonnan vuoksi ja vaikka hinnat onkin melko korkeita, ostin Butikista kuorintavoiteen ja suihkuvoiteen ja Huru Craft Shopista paria herkullista teetä ja Belgian Praline -maustettua kahvia. Jutustelin myös Sulokkaan pitäjän kanssa ja silittelin hänen ihanaa, jo harmaantunutta tanskandoggiaan.

Kyselin jo aiemmin kesällä custom-laukkujen perään ja otin saman asian puheeksi tälläkin kertaa, mutta laukkujen metallikiinnitykset ovat loppuneet ja niitä tulee vasta muutaman kuukauden päästä, joten minulla on hyvin aikaa harkita sitä kuinka paljon olen valmis laukusta maksamaan. TopVintagella olisi yksi merkittävästi halvempi vaihtoehto, mutta paikallista käsityötä oleva, laadukkaista materiaaleista tehty, juuri minulle sorvattu laukku olisi kaikinpuolin täydellinen (paitsi hinnan puolesta). Olen halunnut kunnollisen nahkalaukun jo vuosia, mutta en ole löytänyt edes siedettävän näköistä yksilöä ja koska nahka maksaa joka tapauksessa, en halua maksaa laukusta, jota en rakasta. Paikallista käsityötä tukemalla saisin itselleni juuri sellainen laukun kuin haluan, ja siihen nähden, että ihmiset maksavat jopa tuhansia euroja merkkilaukuista, ei muutaman satasen maksaminen juuri minua varten tehdystä laukusta kuulosta yhtään niin kamalalta. Saisin muutamassa kuukaudessa shoppailubudjetista nipistämällä säästettyä laukun (oletettavan) hinnan, joten nyt vaihtoehdoiksi jää vain se, että haluanko parempaa laatua vai enemmän tavaraa.
Quality vs. quantity.

Minulla on ollut viime aikoina kova vimma tukea nimenomaan paikallisia pienyrittäjiä, kuten näitä käsityökauppoja, jotka ovat pullollaan erikoisia (luomu-)teelaatuja, herkkukahveja, saippuoita ja muuta ihanaa, joita ei tavan kaupoista saa. Hintaa niillä on yleensä aika runsaasti, mutta joskus laadusta (ja palvelusta) tosiaan voi maksaa. Niissä on myös paljon mukavampi käydä vain ihastelemassa kaikkea kuin tavallisissa kaupoissa, koska esillepano on monesti miellyttävämpi kuin isommissa kaupoissa, ja siksi niistä onkin varmaan niin vaikea poistua tyhjin käsin.

Muihin shoppailuihin kuuluu wannabella käynti, josta mukaan tarttui housut, hame ja mekko. Menin hakemaan pelkkiä housuja, mutta en osannut päättää haluanko housut vai hameen, joten ostin molemmat. Mekko ei ehkä ole täysin minua, mutta väriltään ihana syksyyn ja luulen, että saan sen stailattua niin, että se näyttää oikein kivalta. Sain kaikista alennusta kun nätisti pyysin, joten nämä menee melkein täydestä hinnastaan huolimatta alennusshoppailuihin, joten lasketaan hyväksyttäväksi.

Kävin eilen myös katsomassa Suicide Squadin ylhäisessä yksinäisyydessäni, koska kukaan ei halunnut lähteä kaveriksi. Ajattelin että keskityn leffanautintoon, mutta muutaman penkin päähän oikealle istui joku yksinään leffaa kovaan ääneen kommentoiva poika, jonka mielestä oli hulvatonta laulaa täyteen ääneen Bohemian Rhapsodya leffan mukana ja kiljahdella innostuneena. Toisella puolella pari tyttöä keskusteli keskenään vähän liian kovaan ääneen ja liian pitkään. Meinasin jo hermostua ja huutaa kehottaa heitä hienovaraisesti pitämään turpansa tukossa suunsa kiinni.

Onneksi ei mennyt katselunautinto ihan pilalle näiden ajattelemattomien moukkien takia ja totta puhuen leffa olisi saattanut olla parempaa katsottavaa, jos se olisi ollut K-15 ja nämä puheripulista kärsivät lapsukaiset olisi jätetty kylmästi leffateatterin ulkopuolelle. Tuntui siltä, että elokuva oli liian kesy nimeensä nähden ja että se olisi kaivannut Deadpoolin ja Kick-Assin tapaan ronskia huumoria ja veren lentämistä, kyseessä on sentään eeppisistä pahiksista kertova elokuva. Kävin katsomassa elokuvan 3D:nä, mutta efektit olivat niin mitättömiä, että se olisi ollut varmasti parempi tavallisena versiona. Rogue Onen trailerissakin oli paremmat 3D-efektit.

Nyt on taas herkuteltu kebabilla ja karkilla sen verran, että voi olla, etten ihan heti pukeudu kynähameeseen tai mihinkään ihoa myötäilevään. Paitsi, että kaikki vaatteet, joita en ole vielä esitellyt täällä, ovat enemmän tai vähemmän vartalonmyötäisiä. Dayum, kaipa se on tosiaan ilmoittauduttava sinne joogakurssille.


In English:

It has been very windy the last couple of days, but pencil skirts are perfect for that weather. Sadly my hair isn't and half of it straightened out and the rest ended up looking like a lamb's wool, but let's not focus on that and talk about my new skirt instead.

I'm usually the type to buy what I want pretty much as soon as I can afford, but this Winifred skirt by Collectif was an exception. I've wanted this skirt since last autumn, but never quite managed to get it; half of the time it wasn't available in my size and the other times I forgot it existed and cried afterwards. When it finally appeared in the sale section on Collectif's website and on top of that they had a sitewide -50% sale, I snagged it up.

The Winifred is a very form fitting, super stretchy pencil skirt with a mermaid ruffle at the bottom. Collectif recommends to size up in this skirt because of the tiny waistband, but since it's made of bengaline, I took my usual size UK10 and it fits perfectly. However if I wasn't wearing a waist cincher to smooth out my silhouette, it would probably dig into my tummy fat and look terrible, so if you aren't prepared to wear shapewear, I would recommend to size up. It will fit in a smaller size, but will enhance any tummy and/or hip flaws.

I love how the Winifred doesn't have a slit at the back, because recently I noticed that almost all of my Regina pencil dresses have a very, very high slits. I was going to wear my pink one the other day, but when I bent over, I could see my panties, so I obviously passed. I didn't notice this problem earlier (except for the navy Regina, which is a smaller size and thinner fabric) when I was wearing opaque tights, but without tights, it's waaaayyy too flashy to wear and it's sad, because the pink dress would have made a fabulous summer dress on a fake blonde like me.

I don't understand why you would even need a slit on a bengaline dress. I have two Tempest dresses which don't have slits and they're perfect, and then of course there is this Winifred skirt, which has that mermaid bottom instead. I can walk and even ride a bike in this skirt and it doesn't hinder my movement in any way. I think that a very high slit hinders my movement way more than not having any, because half the time I need to pulling the dress down in order not to flash anyone. It's called a wiggle dress/skirt for a reason.

I love my Winifred skirt, although it's a bit unforgiving with the lumps and bumps and a tad too short my taste. It was look more flattering if it was a little bit longer, but it's still great and I will wear it a lot on windy days like these. It's also work appropriate now that I noticed that the Regina dresses aren't (although I wore them to work in the winter without noticing the slit problem, ugh).

Yesterday I went to see Suicide Squad, which was a good movie, but would have been even better if it was more violent, like Deadpool and Kick-Ass. I mean, they are bad guys and look a bit ridiculous when tamed down to suit kids (who btw think it's alright to talk in the movies and comment the movie out loud so everyone can hear). I also shopped at out local Hell Bunny store and bought cigarette trousers, skirt and a dress, but let's say that was sale shopping, since I asked for a little discount and got one.

I've been doing quite a lot of cosmetics shopping too lately and will probably blog about them later. On top of that I've supported small local boutiques by buying over-priced tea and Belgian Praline flavored coffee, but since it makes me happy and keeps up the business, it's acceptable.

maanantai 8. elokuuta 2016

Päivän asu ja pohdintoja syksyn aktiviteeteista

Hyvää iltaa, tänään on luvassa päivän asua ja kuulumisia.
Dress: Collectif Dolores Doll
Belt: Collectif
Petticoat: Banned
Cardigan: Lindy Bop Kennedy
Shoes: Lola Ramona

Kävin tänään kaverin ja hänen poikaystävänsä kanssa kaupungilla. Tarkoitus oli piipahtaa vain jäätelölle Lipalle, että siellä on (heidän osaltaan) edes kerran kesässä käyty, mutta samoihin aikoihin oli torikirppis, joten piipahdimme sielläkin. Mitään en tietenkään löytänyt söpöjä kenkiä lukuun ottamatta, mutta nekin olivat minulle kokoa liian pienet, joten jäi ostamatta. (Ja ehkä hyvä niin.)

Vähän ihmetyttää se miten aikaisin ihmiset ryhtyvät pakkaamaan kamppeitaan. Tapahtuman olisi tarkoitus kestää kolmeen, mutta ihmiset alkavat pakata tavaroitaan jo puoli kahdelta potentiaalisten asiakkaiden nenän edestä. Toisaalta jos sinne torille menee nököttämään jo kymmeneltä, voi homma alkaa tämän kokoisessa kaupungissa jo kahden maissa vähän tympäistä. Olisi silti näin potentiaalisena asiakkaana mukavaa, jos ihmiset jaksaisivat edes sen aikaa pitää kojunsa pystyssä, kun paikalla on vielä ihmisiä.
Ulkoilutin ensimmäistä kertaa What Katie Didin bullet-liivejäni ja koska en kehdannut ihan kuiviltaan keskikaupungille vetäistä sweater girl -lookia, niin Collectifin hempeä Dolores-mekko ajoi asiansa. Rinnat pysyivät terhakasti pystyssä, mutta eivät niin töröllään, että olisin kenenkään silmiä puhkonut. Pakko silti sanoa, että nyt kun sain viimein aikaiseksi ostaa bullet bra padit, niin näistä liiveistä on tullut maailman mukavimmat. Niissä ei ole minkään sortin joustoa lyhyttä etukaistaletta lukuun ottamatta, mutta ovat silti (ja ehkä juuri siksi) mielettömän mukavat. Sitten kun minulla olisi vielä muitakin mekkoja, joiden kanssa voisi käyttää bullet-liivejä ilman, että yläreuna pilkottaa kaula-aukon kohdalta tai olkaimet jäävät näkyviin, niin olisi jo aika autenttinen tyyli kasassa, varsinkin kun siihen yhdistäisi sukkanauhasukat ja kauniin kampauksen. Tein muitakin ihania ostoksia What Katie Didiltä, jotka esittelen blogissa aikanaan niiden edellistenkin ostosten kanssa, jotka on pitänyt esitellä, mutta jotka on vaan jääneet esittelemättä.

Päällä oli myös ensimmäistä kertaa Lindy Bopin alesta mukaan tarttunut Kennedy neuletakki/bolero, miksi tuota nyt voi kutsuakaan. Se sopi värisävyltään niin hyvin muuhun asuun, että vedin sitten pelkkää vaaleanpunaista ylle, lukuun ottamatta kenkiä ja vyötä. Joillekin vaaleanpunaista voi olla vähän liikaa, mutta olen aina pitänyt vaaleanpunaisesta, eikä sitä voi olla liikaa. Asukokonaisuuteni sai myös tuntemattomilta kehuja ja eräs nainen jopa poikkesi oikein sivuun vain kertoakseen kuinka ilahduttavaa on, että ihmiset uskaltavat pukeutua värikkäästi. Tulee aina niin hyvä mieli, kun voi pukeutumisellaan ilahduttaa myös muita.
Viime aikoina ihmiset ovat tuon tuostakin kommentoineet, että syksy tulee kun koulut alkavat, mutta en suostu siirtymään vielä syksyyn. Elokuu on vielä kesäkuukausi, ulkona on yhä lämmintä ja Keski-Euroopassa on paras turistikausi menossa, vaikka Suomessa kustaankin omiin muroihin ja pistetään puljut kiinni heti kun koulut alkavat. Rakastan syksyä, mutta haluan nauttia kesästä vielä vähän pidempään.

Syksyä silmällä pitäen katselin vähän olisiko täällä tarjolla mitään mielenkiintoisia kielikursseja, mutta tarjolla oli lähinnä alkava italian kurssi ja venäjää. Mietin vähän pitäisikö lähteä jo kolmatta kertaa opiskelemaan venäjää, jottei kielitaito katoaisi kokonaan, mutta ehkä kokonaan uuden kielen opetteleminen olisi mielenkiintoisempaa. Siinä olisi vähän enemmän haastetta kuin vanhan taidon verestämisessä.

Kunnon kannalta harkitsin joogakursseja ja mietiskelin, että siitä voisi olla kankealle ruodolleni (ja sille painonpudotukselle) hyötyä, mutta en oikein haluaisi mennä sinne yksin. Minusta tuntuu, että aikuisena on tosi vaikea saada uusia ystäviä ja vaikka kaikki puhuvat, että niitä saa harrastuksista, kaikilla tuntuu kuitenkin olevan jo omat piirinsä, joihin ei oteta ulkopuolisia. En ole saanut yläasteen jälkeen ainoatakaan naispuoleista ystävää, ja miespuoleiset ystävät voi laskea yhden käden sormilla. Tuntuu siltä, että miehet hyväksyvät tällaiset persoonalliset ihmiset paljon paremmin joukkoonsa kuin (nuoret) naiset, ainakin viimeisimpiä kokemuksiani peilaten. Juttelen kyllä mielelläni ihmisten kanssa, mutta en kehtaa väkisin tuppautua seuraan. Olen enemmän sitä ujoa tyyppiä, joka nököttää yksin, katsoo onko joukossa joku muukin yksinäinen reppana ja menee sitten juttusille todettuaan, että on mukavampi nököttää kahdestaan toisen reppanan kanssa.

Poikaystävä pääsee todennäköisesti talveksi töihin, joten toivottavasti keksin itselleni edes jotain viihdykettä ja mieluusti sellaista, jossa saa sosiaalisia kontakteja tietokoneen ulkopuoleltakin. Olen aina puhunut paljon ihmisten kanssa netissä ja olen saanut sieltä ystäviäkin, mutta vaikka netissä olisi kuinka monta ystävää, ei sillä ole väliä, jos istut edelleen siellä kahvilassa tai joogakurssilla yksin. Miespuoleisia kavereita ei kehtaa kysyä joogaamaan, eikä ottamaan kuvia uudesta mekosta. (Ei vaikka toinen onkin valokuvaaja.) 

No, jos joogahaaveet eivät ota tuulta alleen, jatkan uimista aiempaa ahkerammin ja ehkä jonakin päivänä saan sukellettua sen 50m. Uinti on aina ollut suosikkipuuhaani ja olen pyrkinyt uimaan vähintään kerran viikossa, monesti useamminkin. Vaikka kaikki puhuvat jo syksystä, vedet ovat yhä uintikelpoisia, joten ainakin toistaiseksi otan niistä ilon irti ja puljaan sydämeni kyllyydestä ennen kloorivesiin siirtymistä.

Oletteko te uineet paljon tänä kesänä?


In English:

Today I wore my Harlow Bullet Bra for the first time after finally purchasing bullet bra pads and I have to say, I absolutely love my bra. It gives a very nice shape that isn't too pointy (you won't poke people's eyes out) and it looks very nice even for someone who is more used to a modern bra. I wasn't quite ready for a sweater girl look with these so I wore my Collectif Dolores Doll dress paired with a new Kennedy shrug by Lindy Bop.

I've always liked pink, and summery outfits like this make me happy, especially when everyone else is preparing for autumn. I got a lot of compliments so I guess other people liked it as well, despite all the pinkness.

Well, since everyone is talking about autumn, I decided to take a look at some language classes, but there weren't all that many available. I'd benefit from studying Russian again, but I'd like to learn something new. I also took a look at some yoga classes, but I'm the kind of person who needs someone to accompany me and sadly I don't have all that many friends. Befriending people as an adult is very difficult and the only friends I've made in the past 10 years are all men and I can count them with one hand.

I wish it was easier to make friends with women, but it seems that women don't even want to get to know me, because they already have their friends. Like I said I have no trouble befriending men, but they're not really the type you'd ask to accompany you for a yoga class or to take blog photos of your new beautiful dress.

My boyfriend will probably get a job for winter, so either way I need something to do. I don't want to sit alone at home and do nothing all day, so I guess I'll at least go swimming again. Maybe someday I'll manage to dive that 50 m mark that I really wanted to reach, but won't be able to unless I train a lot more. For now I'll swim in the lakes and make the most out of the last summer days.

Have you enjoyed swimming in natural waters this summer?

lauantai 6. elokuuta 2016

My first Lindy Bop dress

Minulle tulee Opheliasta mieleen kolme asiaa: kaunis nimi, Ophelia-maalaukset ja Lindy Bopin samannimiset mekot. Koska hukkuvia naisia kuvaavat Ophelia-maalaukset ovat jokseenkin häiriintyneitä, ei puhuta niistä enempää ja keskitytään Lindy Bopin Opheliaan, ensimmäiseen mekkoon, jonka olen heiltä ostanut.
Minulla on aina ollut enemmän ja vähemmän ennakkoluuloja Lindy Bopia ja varsinkin heidän mekkojaan kohtaan. Mallien päällä näytti monesti siltä, että mekkojen vyötäröt ovat lähempänä kainaloa kuin vyötäröä, eikä se suoranaisesti houkuta pitkäselkäistä naista ostoksille. Helmatkaan eivät ole olleet oikeastaan missään mekossa täyskelloja ja se on minulle yksi iso syy jättää mekko ostamatta, koska rakastan alushameita ja haluan käyttää niitä likipitäen kaikkien mekkojen kanssa. Mitä minä tekisin mekolla, jonka alle ei mahdu alushametta?

Sitten kävi niin, että kun selailin Lindy Bopin jättialennuksia, törmäsin tähän Antique Rose Ophelia-mekkoon. Olin silmäillyt sen kaunista printtiä jo aiemmin, mutta kun en ole koskaan nähnyt yhtään imartelevaa kuvaa kyseisestä mekosta, olin aina sivuuttanut sen kaikkine sisarineen. Helma ei näyttänyt missään määrin kauniilta mallin päällä, mutta kun huomasin tämän maksavan alennuksessa vain 16 euroa, totesin mielessäni, että nyt jos ei koskaan ja lisäsin tämän ostoskoriin.

Eilen aamulla Matkahuollon täti soitti, että meillä olisi sinulle paketti ja tajusin heti unenpöpperöisenäkin, että sieltä ne nyt tulevat - viisi neulepaitaa (kyllä, luit oikein), hame ja ihkaensimmäinen Lindy Bopin mekkoni. Kuljetusfirman setä kävi kippaamassa minulle paketin, painelin jatkamaan kauneusuniani ja parin tunnin päästä nousin ylös sovittelemaan uusia vaatteitani. Ja arvatkaas mitä?

Mekko ei ole ollenkaan niin kamala kuin luulin, ei ainakaan verrattuna samassa paketissa tulleeseen 7 euron alushameeseen (joka oli tosiaankin vain hintansa arvoinen). Se istuu erittäin hyvin, vyötäröllä ei ole yhtään tyhjää, eikä se ole kainaloissa, rintamus ei kiipeä rintojen päälle, eikä myöskään ole yhtään väljä toisin kuin Dorelia-toppini, jossa on samanmallinen miehusta. Mekossa ei oikeastaan ole muuta vikaa kuin tuo helma, jonka täytyy olla kaikista hameistani ja mekoistani epäimartelevin. Malli näyttää siltä kuin se kadottaisi tyllihameesta huolimatta lantion kokonaan, koska se levee vasta vähän alempaa, joten vyötärökään ei pääse korostumaan. Miehusta taasen näyttää kapealta, jonka vuoksi kaltaisellani päärynälläkin näyttäisi olevan valtavat hartiat...
Siis, katsokaa nyt tuota helmaa. Yleensä ihmiset eivät varmaan kiinnitä hirveästi helman muotoon, mutta en pääse yli siitä, että helma alkaa leventyä vasta lantiolta, jonka ansiosta tällä on lantion kadottava vaikutus. Ei sen tietenkään pitäisi haitata, että leveä perseeni näyttää vähän pienemmältä, mutta kun vyötärö näyttää vyöstä huolimatta leveämmältä kuin onkaan.

Ja siitä huolimatta tykkään tästä mekosta. Hintaansa nähden tämä on erinomainen, printti on ihana, kangas on pehmeää hieman joustavaa puuvillaa, eikä mekko ollut edes paketista otettaessa kovinkaan ryppyinen vaan suoraan käytettävissä. Mekossa on myös taskut, mutta nekin on sijoitettu jostain syystä lantion alapuolelle, eikä niihin mahdu esim. isoa älypuhelinta, mutta ainakin tässä on taskut. Ja tuo printti, joko mainitsin sen? Se on aivan ihana! Olen monesti urputtanut, että en tykkää kukkaprinteistä, mutta tämä printti on täydellisen värinen ja mallinen ja tuo miehustan värikin on niin faaabulous, että en pääse yli siitä ajatuksesta, että tästä saattaa tulla kovassa käytössä oleva arkimekko minulle. Ainakin siihen saakka että tulee talvi ja pääsen käyttämään niitä lukuisia Lindy Bopin neuleita, joita olen kesän aikana hamstrannut. (Valehtelematta niitä on lähemmäs kymmenen.)
Ulkoilutin eilen myös uusia aurinkolasejani, jotka ovat Collectifin Lana-mallia. Näiden kanssa kävi vähän niin, että kun vanhat valkoiset aurinkolasini hajosivat, ajattelin, että ostan uudet hieman isommat tilalle. No, nämä ovat vähän enemmän kuin hieman isommat ja aiheuttivat erityisesti Paawossa valtavia nauruntyrskähdyksiä. Onhan nämä ihan jäätävän kokoiset, mutta koska maksoin niistä niinkin paljon kuin 5.25 £ Collectifin -50 % alessa, minähän käytän näitä.
Käytössä oli myös nämä Olavinpäiviltä ostetut kahvikuppikorvakorut, jotka ovat Pipsikin. Ne eivät ole yhtä ihanat kuin monet Elvarin kaulakorut, mutta ajattelin, että näille kyllä löytyy käyttöä monenkin asun kanssa, joten ostin nämä aika pitkälti ensisilmäyksellä. Hintaa oli kympin.

Hiuksien kanssa oli vähän lazy hair day, tai tarkemmin sanottuna tuli äkkilähtö. Tarkoitus oli tupeerata päällihiukset ja taivuttaa latvat, mutta hiukseni olivat jo entuudestaan näin postireissun jäljiltä (jep, eilen oli melkoinen karkkipäivä, kun sain molemmat aleostospakettini), eikä minulla ollut aikaa ruveta suhraamaan kihartimen kanssa, joten lähdin sitten näin. Tuli vähän tahtomatta pienet Elsa-vibat ja tulin myös todenneeksi, että tarvitsen sellaisen kivan vaaleanpunaisen hiusrusetin, ettei tarvitse kulkea suttuisen ponnarin kanssa ihmisten ilmoilla. Minulla oli punainen rusetti, mutta se kuoli, koska tukkani on kaikesta vaalentamisesta huolimatta yhä kohtuullisen paksu.
Dress: Antique Rose Ophelia by Lindy Bop
Belt: Collectif Martha
Petticoat: Hell Bunny
Shoes: Lola Ramona
Necklace: Collectif

Ostin samassa paketissa tosiaan myös pinkin alushameen, koska se maksoi vain 7 euroa, mutta se oli niin kertakaikkisen kamala, että tungin mekon alle kuvassa näkyvän vanhan Hell Bunnyn alushameeni. Muutkin Lindy Bopin asiakkaat ovat varmasti huomanneet, että he suosittelevat sivuillaan 26" alushametta moniin mekkoihinsa, mutta että se on aivan liian pitkä. Tämän mekon kanssa Hell Bunnyn n. 23" alushame oli juuri passeli ja se Lindy Bopin oma alushame aiheutti minussa sellaisen itkeäkö vai nauraako -reaktion. Olen monesti parjannut Hell Bunnyn alushameita karheiksi, mutta Lindy Bopin alushameeseen verrattuna ne ovat kuin pehmeitä untuvapilviä. En ole koskaan kokeillut niin karheaa tylliä - aivan kuin hame olisi perunasäkkikankaasta tehty!

Jos joku pohtii kuvien outoja filttereitä, niihin on kaksi syytä: ensinnäkin valtaosassa näistä kuvista valotus meni jostain kumman syystä totaalisesti perseelleen ja kaikesta säätämisestä huolimatta näytti yhä kummalliselta ja toisekseen, kun mekon nimessä on sana Antique, koin asialliseksi säätää kuvia vähän enemmän vintagetyylisiksi.

Puhuin tässä postauksessa siitä kuinka paljon tykkään Nik Collectionin kuvasäädöistä ja kuinka ne pelastavat monesti vähän pilallekin menneet kuvat käyttökelpoisiksi. Otan kaikki kuvat raakamuodossa ja säädän niihin aina valot ja värit itse mieluisikseni, mutta aina ei säätämisestä huolimatta lopputulos miellytä silmää ja silloin tällaiset kivat pienet efektit tuntuvat hyvältä vaihtoehdolta. Paitsi jos käy niin, että tallentaa ja sulkee kuvan ja unohtaa mitkä säädöt siinä oli, eikä saa muihin kuviin enää samanlaisia, kuten minulle käy ihan säännöllisesti. Tyhmästä päästä kärsii koko... postaus?

No, mutta mitäs tykkäätte Opheliasta? Onko teillä Lindy Bopin mekkoja?


In English:

The word "Ophelia" brings three things into my mind: it's a beautiful name, a dress model by Lindy Bop and some very disturbing paintings depicting drowning women are also called Ophelia. Since I'm not very into suicides by drowning, let's talk about Lindy Bop's Ophelia in Antique Rose Print.

I bought this beauty from Lindy Bop's sale for 16 euros and it's my first ever Lindy Bop dress. I've always been hesitant about buying their dresses, because on most of the dresses the waistline seems to be way above the natural waist, but this dress sits on my 172 cm tall frame quite nicely. The bust isn't as big as in the Dorelia top and the waist sits perfectly. Basically the only thing I don't like about this dress is the thing that put me off from buying this in the first place: the skirt is only semi-swing.

I'm the kind of person that needs a full circle skirt and a massive petticoat, but this dress has so slight flare that the skirt barely takes in even a medium sized petticoat (I'm wearing a Hell Bunny one here). Also on Lindy Bop website they state that a 26" petticoat is recommended with this dress, so I bought one (because it cost like 6£), but it's way too long for this dress. My Hell Bunny petticoat is around 22-23" and it's the perfect length. A little too big for the skirt, but a good length.

The skirt flares on the hips (not from the waist), basically making even my large hips disappear completely. Some people would be flattered to have their butts looking less... voluminous, but at the same time you don't get that defined waist you would get with a proper swing skirt. Even the pockets are below my hips and therefore feel a bit weird, but regardless of the skirt issue I actually like this dress. It has a very pretty print, pretty colors and it sits well, so I have a feeling I'll be wearing it a lot on my casual days. (Probably without a petticoat though.)

Other new things I'm wearing in this post, are those coffee cup earrings I bought the market last week and the Lana sunglasses by Collectif. My other white pair of sunglasses broke so I thought I'd buy a pair that was slightly bigger... Well, turned out that the Lana sunglasses are WAY bigger. I mean, look at them. They're huge! But at the same time kind of cute, I guess, so I'll be wearing them despite looking rather ridiculous.

I had a plenty of trouble with these photos, because the lighting turned out quite funky on most of the photos, so I applied some filters to make them look at least half decent. I think that vintage-ish feelings suits the dress name, or at least the Antique part in it. I always take RAW-photos and adjust the colors, lighting, contrast and brightness by myself, but sometimes now matter how well I adjust them, they need something more and that's when things like the Nik Collection come in handy. Except if you forget to save the good settings and all photos end up looking different anyway...

Well, what do you think about Ophelia (the dress, not the paintings!) and do you own any Lindy Bop dresses yourself?